Roihun johdolla Zingerin koirat ovat keksineet tavan hävittää kalmat ja tänään suunnitelma toteutettiin yhteisvoimin. Unohtumattoman henki ei kuitenkaan pitänyt asiasta, vaan ilmestyi paikalle ja riisti koirilta taidot - muuttaen ne amuleteiksi. Roolipelissä ei ole enää taitoja, vaan pelkkiä amuletteja. Kalmojen karkoitus pelattiin joukkopelinä ja samalla peliin heitettiin monia amuletteja, myös kolme täysin uutta! Mitä tekevät matkija, koonvaihtaja ja hallitsija? Se selviää myöhemmin.
UNOHTUMATON *Mäykynpää oli täysin sekaisin. Koirien ja kalmojen taistelua värittivät liekehtivät soihdut sekä punaiset silmät. Kalmat leijailivat Aukiolla ja korisivat, huusivat, sähisivät, kolisivat ja naksahtelivat. Murina, ärinä sekä pahojen henkien epämääräiset äänet olivat täyttäneet ilman, eikä kaiken sekasorron keskellä ollut varmaa, missä jokainen koira oli ja kuinka monta kalmaa oli paikalla. Levoton, ahdistava ilmapiiri leijaili Mäykynpäällä. Unohtumaton oli tuntenut Suuramuletin palaamisen ja kauriin henkiin heräämisen, sekä jatkuvan kalmojen heikentymisen. Ne murenivat maahan nopeampaa tahtia kuin Unohtumaton oli odottanutkaan. Zingeriläiset olivat löytäneet kalmojen heikkouden, nimittäin tulen. Valon ja lämmön, joka tuhoaisi kalmat. Saaren alkuasukas oli kaikkea muuta kuin tyytyväinen. Kaiken kaaoksen keskellä alkoi puhaltaa viileä tuuli. Haalea usva kiemurteli heinikon sekä koirien jalkojen poikki, ja mitä lähemmäs se Aukion keskiosaa pääsi, sitä tiiviimmäksi sekä selvemmäksi haalea usva kokoontui. Mäykynpään keskellä oleva kokko alkoi heiketä, kuin joku tukahduttaisi tulta. Hetki sitten vapaana leimunnut tuli pieneni ja menetti roihuaan. Valo väheni ja väheni. Pian sammuvan kokon lähettyville kerääntynyt usvapilvi kasvoi ja vahvistui selvemmäksi. Se kasaantui tiiviimmäksi ja otti uroskoiran muotoa. Lopulta kokon vieressä seisoi jylhä, ylväs valkea koira, jonka usvaiset, epäselvät piirteet näyttivät voivan olla pyyhkäistävissä pois. Ilma Aukiolla viileni. Yhtäkkiä muodon ottanut valkea hahmo avasi suuren usvaisen suunsa. Sumuinen turkki hulmahti, leviten hiljalleen kohti maata.* ¤Typerykset!¤*Matala, kumea ääni kajahti jokaisen zingeriläisen päässä ja halkoi suurta Aukiota yliluonnollisen kovalla äänenvoimalla. Uhkaava huudahdus pysäytti oitis kaikkien Aukiolla olevien kalmojen huomion. Myös Mäykynpäällä riehunut kalman riivaama karhu pysähtyi tuijottamaan haaleaa hahmoa sammuvan kokon lähellä. Jokainen henki vaikutti jähmettyneen kuin napista painamalla, ja ne kaikki suuntasivat katseensa Unohtumattomaan. Korina ja kuiske hiljeni tyystin. Punaiset silmät suuntautuivat kaikki kohti kookasta, viileää dominanssia uhkuvaa koirahahmoa. Vaikkeivät hahmon piirteet olleet selvät, pystyi paljastetut usvaiset hampaat erottaa.* ¤Tuhoatte, mitä minä olen suunnitellut? Hävitätte kaaoksen, jonka saari tarvitsee kukoistaakseen jälleen?¤*Vaalea hahmo huusi. Se oli vain halunnut puhdistaa saarta, kitkeä rikkaruohot joukosta, jotta kukat voisivat kasvaa. Vaalea hahmo kiristi sumuisia hampaitaan yhteen. Samassa Unohtumaton murahti. Murahdus sai samaan aikaan saaren ylle kerääntyneet tummat pilvet jyrähtämään uhkaavasti. Koira polkaisi toista tassuaan maahan, ja samassa viileä, tyhjä tuulahdus pyyhki aluetta, sammuttaen jokaisen Mäykynpään soihdun sekä tulen. Aukion valot olivat sammuneet. Vihanpurkauksensa jälkeen valkea uros kohotti päätään, sulki haaleat silmänsä ja vetäisi sisäänsä usvaista ilmaa hitaan huokauksensa mukana. Lopulta se laski huomionsa takaisin Mäykynpään väkeen.* ¤Hyvä on. Täytän toiveenne. Mutta sillä on hintansa.¤*Unohtumaton huoahti lopulta matalalta ja viileästi. Samassa se ponnisti etutassunsa ilmaan, ja seisoi hetken kahdella takajalallaan ylväästi kokon hiilloksen edessä. Usvaiset tassut osuivat raskaasti maahan, saaden aikaan suuren jyrähdyksen, joka vavisutti koko Mäykynpäätä. Samassa Unohtumattoman lähimpänä olevat kalmat alkoivat imeytyä aallon lailla maan sisään. Ne sähisivät ja naksahtelivat aggressiivisesti joutuessaan takaisin sinne, mistä olivat tulleet. Yksi kerrallaan kalmat vetäytyivät vastentahtoisesti maan sekaan. Zingerin saari jyrähteli ja vapisi kuin maanjäristyksen armoilla. Viimeisimpänä maahan jäänyt tumma savu katosi sekin heinikon syövereihin, eikä kalmoja näkynyt enää missään. Jyrinä ja järinä sen sijaan säilyi. Saari tärisi niin, että olisi haastavaa pysyä pystyssä. Ympärillä kaatuilivat puut. Maa liikkui, se muovautui uudelleen. Unohtumaton näytti keskittyneeltä. Yksi Sekametsän rajan puista raksahti poikki, jättäen maahan vain juurakkoisen kannon. Ympärilleen katsoessaan pystyi nähdä, kuinka saari näytti vetäytyvän tiiviimmäksi. Jossain nousi suurehko kallio lähelle Aukiota. Kolmoissaaret, Ruususaaret ja Kalliosaari vetäytyivät kaikki lähemmäs saarta. Yksi pala Zingeristä irtosi Pihlajametsä muovautui aivan uudelleen, ja Skaen- sekä Brenhinvuoret tiivistyivät. Vesistöt muovautuivat uudelleen. Lopulta suuri jyrinä lakkasi. Kaikki vaikutti hiljaiselta. Zingerin saari oli muokkautunut uudelleen. Unohtumaton katsahti koiriin.* ¤Se on nyt tehty.¤*Se nyökkäsi itsekseen. Sitten uroksen ääni voimistui jälleen johtajamaiseksi, kantavaksi ja varmaksi.* ¤Tiettäkäätte, että antaessani minä myös otan.¤*Unohtumaton sanahti uutta muutosta enteilevästi ja kohotti kuonoaan.* ¤Sullon taidot amuletteihin. Kaikki paitsi kirjoituksen, jonka te kaikki tulette tästedes osaamaan.¤*Unohtumaton puhui rauhallisesti. Samassa jokainen koira, joka osaisi jonkin taidon tuntisi, kuinka taito vetäytyisi niistä ensin ulos, ja lopulta muodostuisi taidolle ominaisen värisenä välkähdyksenä amuletiksi koiran kaulaan. Kirjoituksen amuletit räksähtäisivät itsestään rikki. Kyseisen taidon osaaville ei tapahtuisi mitään. Unohtumaton katsoisi Aukion koiria sekä niiden amulettien ilmestymistä ja rikkoutumista.* ¤Tämä saari tarvitsee järjestystä. Yritin tehdä sitä viemällä Suuramuletin, mutta nyt on aika koittaa aikaa, jona ohjaan asioita enemmän itse. Amulettikauris on palannut kantamaan Suuramulettia.¤*Uros piti lyhyen tauon ja jatkoi sitten.* ¤Tahdon näyttää teille, mihin Unohtumaton pystyy, ja mitä hänen uskollisille seuraajilleen on luvassa!¤*Haalea, usvainen hahmo sanahti.* ¤Annan teille taitojen raa'an olomuodon menetyksen vastineeksi uusia amuletteja. Hallitsija, Matkija ja Koonmuuttaja. Käyttäkää niitä viisaasti ja minun nimeeni - kuten muitakin amuletteja.¤*Unohtumaton sanahti. Samalla se kohotti kuononsa taivaalle. Turkin nostattava ulvonta kaikui aavemaisen tyhjänä ympäri saarta. Unohtumattoman hahmo alkoi hälvetä usvan tarttuessa tuulen mukaan ja rikkoessa koiran piirteitä. Vasta, kun Unohtumaton oli lähes näkymättömissä, ilmestyi Aukion eri kolkkiin kolme tuntematonta amulettia. Yksi oli kirkkaan turkoosi, toinen pinkki ja kolmas punainen. Jokainen niistä oli sijoittunut Aukion eri nurkkiin. Aukiolle oli ilmestynyt myösvesipetoamuletti sekä kameleonttiamuletti. Myös Mäykynpään laitamilla noin viikon roikkunut Brillan näkijäamuletti oli tipahtanut saaren vavahtelusta tipahtanut maahan näkyville. Unohtumaton oli kadonnut yhtä nopeasti kuin oli ilmestynytkin.*
 |
| © Tarotfox |
